Vainu tutki yli 40.000 suomalaista yritystä ja niiden kyvykkyyttä hyödyntää digitaalista liiketoimintaa.
Pisteytimme yritykset niiden digitaalisen valmiuden perusteella. Annoimme pisteitä esimerkiksi verkkosivujen responsiivisuudesta, aktiivisesta läsnäolosta sosiaalisessa mediassa ja edistyksellisten analytiikka- ja mainontatyökalujen käytöstä. Pisteitä kertyi myös verkko-ostamisen mahdollistamisesta, reaaliaikaisesta digitaalisesta asiakaspalvelusta sekä sisältömarkkinoinnin hyödyntämisestä.
Tutkimuksemme kattoi suuren osan kaikista suomalaisista yrityksistä, joilla on aktiivista liiketoimintaa. Emme julkaise yksittäisten yritysten pistemääriä vaan keskitymme tarkastelemaan tuloksia erityyppisten yritysryhmittelyiden ja -jaotteluiden pohjalta.
Kempele kärjessä, Naantali peränpitäjänä
Vertailtaessa digikyvykkyyttä yritysten kotipaikkakunnan mukaan, kärkeen nousee Kempele, jonka yritysten keskimääräinen digikyvykkyyspistemäärä on kaikkein korkein. Muut TOP5-sijat menevät suurille kaupungeille Helsingille, Turulle, Jyväskylälle ja Oululle.
Listan toisesta päästä löytyvät Naantali, Järvenpää, Kemi, Imatra ja Iisalmi. Näiden kaupunkien yrityksillä on digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntämisessä vielä varsin paljon kirittävää.
Jätimme paikkakuntavertailusta pois melko monta kuntaa, koska asetimme paikkakuntavertailuun osallistumisen ehdoksi vähintään 100 tarkasteltua yritystä kuntaa kohden. Muuten yksittäisten yritysten pistemäärät olisivat saaneet turhan suuren merkityksen. Kaiken kaikkiaan paikkakuntavertailussa oli mukana 223 kuntaa ja kaupunkia.
Naiset miehiä edellä, Suomi ja Ruotsi lähes tasoissa
Yritykset, joissa toimitusjohtajana toimii nainen ovat digitaalisessa valmiudessa hieman edellä miestoimitusjohtajien luotsaamia yrityksiä. Mielenkiintoinen jatkotutkimuksen kohde on laajentaa analyysia toimitusjohtajan tai johtoryhmän ikärakenteeseen ja tutkia löytyykö sieltä merkittäviä eroja.
Maakohtaisessa vertailussa Suomi nousee niukasti Ruotsin ohi. Ero on erittäin pieni ja vertailtaessa eri toimialoja, maaottelun voitto menee miltei vuorotellen Suomelle ja Ruotsille.
Nuoret yritykset eturintamassa
Suomen digitaalisesti edistyneimpiä yrityksiä ovat nuoret, vuoden 2010 jälkeen perustetut yritykset. Ikävertailussa yrityksen perustamisvuosi korreloi varsin suoraan digitaaliseen valmiuteen sillä yritysten pistemäärät pienenevät sen mukaan mitä vanhemmasta yrityksestä on kyse.
Sama trendi jatkuu myös 1900-luvulle mentäessä. 1990-luvulla perustetut yritykset päihittävät selvästi vertailuryhmänsä, joka koostui vuonna 1989 ja sitä ennen perustetuista yrityksistä. Tuloksista on helppo nähdä, että moni uusi yritys on jo syntyessään digitaalisempi kuin monikymmenvuotisen historian omaavat yritykset.
Tietopalvelutoiminta ja Televiestintä toimialojen parhaat
Toimialojen kesken eroja löytyy paljon. Toimialojen yritysten keskimääräisiä pisteitä laskettaessa kärkeen nousee tietopalvelutoiminta. Hyvänä kakkosena tulee televiestintä mutta kolmossijalta löytyy kenties hieman yllättäen työllistämistoiminta. Toteutimme toimialavertailun samalla tavalla kuin paikkakuntavertailun eli otimme tutkimukseen mukaan vain ne toimialat, joilta tutkimuksessa oli mukana vähintään sata yritystä.
Niukasti mitalisijoen ulkopuolelle jäivät toimialat mainostoiminta ja markkinatutkimus sekä vähittäiskauppa.
Listan toisesta päästä löytyvät toimialat, joiden yritykset ovat lähteneet huomattavasti hitaammin hyödyntämään digitaalisia mahdollisuuksia. Alimmat pistemäärät menevät toimialoille metsätalous ja puunkorjuu, sosiaalihuollon laitospalvelut sekä metallituotteiden valmistus.
Onko digitaalisuudella merkitystä?
Lopuksi tarkastelimme vielä lyhyesti sitä onko digitaalisella valmiudella yhteyttä yrityksen kasvuvauhtiin. Kovin syvällistä analyysiä emme aiheesta tällä kertaa tehneet mutta päätimme verrata reilun 300 kärkiryhmän kasvuvauhtia samansuuruisen perääpitävän ryhmän kasvuvauhtiin. Tulos tuskin yllättää ketään; digitaalisesti edistyksellisemmät yritykset kasvoivat 59 % nopeammin kuin vertailuryhmänsä.
